CNG- ja GPL-moottorit – kattava vertailu vuonna 2025

Käyttöpolttoaineina ovat keskipaineinen maakaasu (CNG) ja nesteytetty propaani/butaan (LPG) kaksi suosittua vaihtoehtoa perinteisille bensiinille ja dieselille. CNG käyttää puristettua metaania erittäin korkeassa paineessa (noin 200 bar), kun taas LPG on propaani- ja butaanin seos, jota varastoidaan nesteenä matalammissa paineissa (5–15 bar).

Molemmat polttoaineet palavat puhtaammin kuin bensiini tai diesel, tuottaen pienemmät päästöt ja alhaisemmat kustannukset per kilometri. Silti on merkittäviä eroja CNG- ja LPG-moottoreiden tehokkuudessa, suorituskyvyssä ja käytännöllisyydessä, erityisesti vuonna 2025, jolloin infrastruktuuri ja käytettävissä olevat teknologiat vaikuttavat kummankin vaihtoehdon hyödyntämiseen.

Seuraavaksi vertailemme yksityiskohtaisesti CNG- ja LPG-moottoreita näkökulmista energiatotalous, polttoaineenkulutuskustannukset ja huolto, infrastruktuurin saatavuus, ympäristövaikutukset, luotettavuus sekä päivittäisen käytön edut ja haitat.

Energiataloudellisuus ja moottorin suorituskyky

Moottorit, jotka käyttävät CNG:tä tai LPG:tä, toimivat suurelta osin bensiinimoottoreiden tavoin (tulee sytytys-sytytysryhmää), mutta polttoaineiden ominaisuudet vaikuttavat kevyesti tehokkuuteen ja suorituskykyyn.

Oktaaniluku on ensimmäinen merkittävä ero: CNG:llä oktaaniluku on erittäin korkea, noin ~120–130, kun taas LPG:llä noin ~92–105. Nesteytetyn maakaasun korkea oktanitus mahdollistaa suuremman puristusasteen ja hallitumman palamisen. Käytännössä CNG:tä käyttävä moottori etenee tasaisesti ja sen vakaus on lähellä sähkömoottorin vakaata toimintaa.

Lämpötehokkuus moottoreissa CNG:llä ja LPG:llä on yleensä samankaltainen kuin bensiinimoottoreilla; optimoidulla kaasumoottorilla energiatehokkuus voi olla vertaansa vailla bensiinillä tai dieselillä. Palamisen täydellisyys ja kaasumainen palamisprosessi varmistavat puhtaan palamisen ilman kerrostumia, mikä auttaa pitämään tehon ja hyötysuhteen pitkällä aikavälillä.

CNG:llä on akselleen erottuvaa energiaa ~50 MJ/kg ( puhdas metaani ), ja LPG:llä ~46 MJ/kg (seoksena propaania/butaan). Energiatiheyden ero korkeammasta paineistuksesta huolimatta vaikuttaa polttoaineen tilavuusominaisuuksiin – CNG varastoituu suuremman tilavuuden vuoksi, mikä vaikuttaa autonomiaan.

Lue myös

Noin 30 prosenttia maailman väestöstä ajaa vasemmalla puolella tietä: täydellinen lista maista ja alueista

Liikennesäännöt vaihtelevat merkittävästi maittain, ja yksi tärkeimmistä eroista, joka voi aiheuttaa sekaannusta kuljett...

Moottorin teho ja kiihtyvyyden vaste pysyvät lähellä bensiiniajoa molemmilla polttoaineilla. Vanhoilla asennuksilla saattoi esiintyä pienen tehonmenetyksen, erityisesti CNG:llä, johtuen syötön tilavuuskapasiteetin alhaisuudesta sytytysten tilavuudessa. Nykyiset ajoneuvot ja bi- tai monikäyttöiset järjestelmät tarjoavat käytännössä identtisiä suorituskykypäiviä bensiiniversioihin nähden.

Polttoaine- ja huoltokustannukset

Polttoainekustannukset per kilometri

Polttoainekustannukset per kilometri ovat tärkeä syy valita CNG tai LPG. Molemmat tarjoavat merkittäviä säästöjä bensiinille tai dieselille. Esimerkiksi Euroopassa keskimääräinen polttoainekustannus per 100 km on noin 5–7 € CNG:llä ja noin 4–6 € LPG:llä, bensiinillä ollen 9–12 € per 100 km. Tämä tarkoittaa kustannuksia per kilometri noin 30–50 % pienempiä kuin bensiinillä. GPL taas on usein hieman edullisempaa kuin CNG käytössä, johtuen alhaisemmasta litrahinnasta ja alhaisista veroista monissa maissa. Esimerkkinä Puolasta: 100 kmGPL:llä maksaa noin 4,70 €, CNG:llä noin 5,23 €, molemmat huomattavasti bensiinillä (~8,63 €) olevaa kustannusta alhaisemmat.

Investointi GPL-asennukseen maksaa tyypillisesti suhteellisen nopeasti itsensä takaisin, arviolta noin 25 000 km ajon aikana, riippuen kulutuksesta ja paikallisista hinnoista.

Asennuskustannukset ja erikoishuolto

CNG-järjestelmät (säiliöt, venttiilit, putkistot) on kestettävä yli 200 barin paineita, mikä tekee niistä kalliimmat. Asiantuntijat arvioivat, että CNG-asennus on noin 30–50 % kalliimpi kuin vastaava LPG-järjestelmä. Lisäksi CNG-muutokset ovat harvinaisempia ja vaativat erikoishuoltoa, kun taas LPG-muutokset ovat yleisiä – Romaniassa LPG-järjestelmän kaupallinen asennus maksaa post-vânzare noin 500–1500 € riippuen autosta ja käytetystä teknologiasta.

Huolto – Molemmat järjestelmät vaativat huomiota, mutta eri tavoin. Kaasun palamisessa on puhtaampi palaminen, mikä vähentää nokihiukkasten ja kiertovesi-öljyyn jäävien epäpuhtauksien kertymistä, jolloin öljy säilyttää ominaisuutensa pidempään ja moottori kuluttaa vähemmän. Yksi etu on se, että kaasun poltto ei laimene öljyä kylmäkäynnistyksen aikana kuten bensiinillä tai dieselillä.

GPL-moottorit voivat tarvita säännöllistä venttiilikoneiston kulmavaatimusten tarkistusta, erityisesti vanhemmissa moottoreissa ilman hydrauliittisia nokillisia mäntäjuttuja. CNG:llä huolto kohdistuu erityisesti kaasusäiliön ja korkeapaineisen järjestelmän turvallisuuteen. Säiliöt on tarkistettava säännöllisesti (joissain maissa 3–5 vuoden välein) ja ne on vaihdettava valmistajan takuumääräysten mukaisesti (yleensä noin 15–20 vuotta).

Infrastruktuurin saatavuus vuonna 2025

Infrastruktuurin saatavuus tankkausasemille eroaa merkittävästi LPG:n ja CNG:n välillä sekä Euroopassa että Romaniassa.

GPL (autogaz) on laajasti kehittynyt: tällä hetkellä se on yleisin vaihtoehto polttoaineiden joukossa, yli 48 000 GPL-asemaa EU:ssa (noin joka neljäs asema tarjoaa GPL:tä EU-tasolla). Romaniassa on toiminnassa noin 2400 GPL-asemaa koko maassa, joten käytännössä suurissa kaupungeissa ja tärkeillä reiteillä on mahdollisuus tankata.

CNG sen sijaan on huomattavasti pienempi verkosto: EU:ssa oli vuoden 2024 lopussa noin 4 200 julkista CNG-asemaa – kymmenes osa GPL-asemien määrästä. Saatavuus on alueittain vaihteleva: Italia, Saksa, Tanska, Tanska, Tšekki, Ruotsi ja Espanja ovat rakentaneet melko laajoja CNG-verkostoja viime vuosina, mutta monissa maissa infrastruktuuri on vielä rajallinen tai olematon.

Romania

Romanian tilanne ei pitkään ollut CNG:n osalta kehityksen aallonharjalla. Tilanne alkoi kuitenkin muuttua vuonna 2023, kun avattiin valtakunnallinen CNG-asemaverkosto EU-rahoitteisen projektin tukemana. Avattuja kymmentä uutta kaasun puristimen tankkauspistettä on sijoitettu Arad–Timișoara–Deva–Sibiu–Pitești–București–Constanța –akselin sekä Drobeta ja Craiova.-reitille.

Nämä täydentävät Râmnicu Vâlcea -kokeiluasemaa, ja maassa on nyt yhteensä noin 10–11 toimivaa CNG-pistettä. Tällä hetkellä infrastruktuuri pysyy rajoitettuna pääkaupunkiseudun ja suurimpien reittien ulkopuolella, mikä tekee CNG:n käytöstä haastavampaa muille alueille.

Autonomia ja varastointikapasiteetti

Densiteetin vuoksi LPG antaa auton kantokykyä tyypillisesti suuremman autonomiaa kuin CNG. Toroid-säiliöt LPG:ssä (kehystetty pyörän paikalle) ovat yleensä 40–60 litraa, ja ne tarjoavat tavallisesti 400–500 km autonomiaa kompaktissa autossa bensiinavaraston lisäksi.

CNG:llä korkean paineen sylinterisäiliöt varastoivat rajatun määrän kaasua: autoissa tyypillinen kapasiteetti on noin 15 kg CNG (noin 21–25 m³) yhdessä tai useammassa sylinterissä, mikä vastaa autonomian noin 300–400 km normaaleissa olosuhteissa.

Ympäristövaikutukset

Yhtenäinen etu CNG:n ja LPG:n valinnassa on ympäristöystävällisempi vaikutus verrattuna perinteisiin polttoaineisiin. Sekä puristettu maakaasu että LPG palavat puhtaammin ja päästöt ovat pienempiä.

CO2-päästöt ja kasvihuonekaasupäästöt

CO2-päästöt vähenevät, kun kaasua käytetään bensiinillä tai dieseliin verrattuna, johtuen kaasujen alhaisemmasta hiilidioksidipitoisuudesta ja suuremmasta vedyn osuudesta molekyylissä, mikä tuottaa enemmän vettä ja vähemmän CO2:a palamisen jälkeen.

• GPL-ajoneuvot tuottavat noin ~15 % vähemmän CO2:ta verrattuna bensiiniautoihin.
• Puristettu maakaasu voi vähentää CO2-päästöjä noin ~25–30 % bensiinillä verrattuna, kun taas kevyt- ja raskaan kaluston CO2-päästöt voivat olla noin ~10–20 % pienemmät CNG:n tapauksessa dieselmoottoreihin verrattuna.

NOx-päästöt ja hiukkaset

NOx-päästöt ja hiukkaset (PM) ovat alue, jossa kaasumoottorit ovat selvästi parempia: sekä CNG- että LPG-moottorit palavat puhtaammin, eivätkä käytännössä tuota lipumattomia hiukkasia kuten dieseli tai joissain tapauksissa suorasuihkutus bensiinimoottoreissa. Tutkimukset osoittavat, että kaasumoottorit voivat vähentää hiukkaspäästöjä jopa 95 % verrattuna perinteisiin polttoaineisiin.

NOx-päästöt ovat merkittävästi pienemmät, ja GPL:n sekä CNG:n käyttö voi vähentää NOx-päästöjä jopa 96 % dieselimoottoreihin verrattuna.

Luotettavuus ja kestävyys

Kaasumoottoreiden luotettavuus ja kesto riippuvat suurelta osin asennuksen laadusta ja asianmukaisesta huollosta, mutta nämä järjestelmät ovat osoittautuneet kestäviksi ja pitkäikäisiksi.

Puhdas palaminen ja sen hyödyt

Pääasiallinen etu on puhdas palaminen: nokihiukkasia, karstakitaria ja tukkeutumia on huomattavasti vähemmän. Öljy pysyy pidempään puhtaana, eikä kaasun käyttö laimennuta öljyä kylmäkäynnistyksessä kuten bensiinillä ja dieselillä. Tämä johtaa pienempään moottorin kulumiseen, pidempiin öljynvaihtoväleihin ja parempaan korroosionkestävyyteen moottorin sisällä.

Tekniset haasteet ja ennaltaehkäisy

Polttoaineen palaminen voi kestää hieman korkeampia palamislämpötiloja, jolloin paljastusventtiilit voivat joutua kovempaan rasitukseen. Nykyaikaiset venttiilit on suunniteltu kestämään tätä, mutta vanhemmissa moottoreissa saattaa esiintyä venttiilien paikkojen resessiota, jos materiaalit eivät ole tarpeeksi kestäviä.

Sytytystekniikka ja polttoaineen syöttö saattavat vaatia pieniä säätöjä optimaalisen luotettavuuden varmistamiseksi. Kaasun sytytysten jännite voi vaatia hieman paremman kunnon tulppia ja sytytyspäästöjä, jotta palaminen pysyy vakaana.

Päivittäisen käytön edut ja haitat

Edut GPL:llä

• Laaja infrastruktuuri: Käytettävissä lähes kaikkialla Euroopassa ja Romaniassa
• Alhaiset kustannukset: Halvin polttoaine yleisesti kilometriä kohden
• Joustavuus: Hyvä autonomia yhdistettynä bensiinavaraukseen
• Saatavuus: Monet mallit ja kierrätyslisensoidut asennukset saatavilla
• Huolto: Paikalliset erikoisrungot laajalti saatavilla

Haitat GPL:lle

• Parkkirajoitukset: Este sub-terraaneihin, kaasun turvallisuustekijöiden vuoksi
• Tankkaustila: Toroidiset säiliöt vähentävät tavaratilan tilaa
• Säännölliset tarkastukset: Säiliön tarkastukset ISCIR-tilastoinnin mukaan ja korvaus noin 10 vuoden välein

Edut CNG:lle

• Päätökset puhtaimmassa palamisessa: Ympäristöystävällisin fossiilinen polttoaine
• Korkea turvallisuus: Kaasu leviää nopeasti vuototilanteissa
• Parempi suorituskyky: Erittäin korkea oktaaniluku, sujuva toiminta
• Ei parkkirajoituksia: Sallitsee myös parkkialueen sisätilojen käytön

Haitat CNG:lle

• Infrastruktuurin rajoitteet: Vain vähän asemia, etenkin Romaniassa
• Korkeat alkuinvestoinnit: Kaasujärjestelmän laitteet kalliimpia
• Autonomia rajoitettu: Vähemmän kilometrejä samalla kaasumäärällä kuin LPG
• Säiliötilavuus ja paino: Säiliöt vievät tilaa ja ovat raskaita
• Erikoishoito: Harvemmassa ja kalliimpi huolto

CNG vs. GPL – taulukollinen vertailu

Päätelmä vuodelle 2025

Vuoden 2025 kontekstissa GPL säilyy käytännöllisimpänä vaihtoehtona suurimmalle osalle autoilijoista Romaniassa sen laajan infrastruktuurin, alhaisten kustannusten ja käytännöllisyyden vuoksi. Se on ihanteellinen niille, jotka ajavat paljon kilometrejä ja haluavat välittömiä polttoainekustannussäästöjä.

CNG edustaa ympäristön kannalta puhtainta vaihtoehtoa ja soveltuu erityisesti kaupunkifloatoille, joukkoliikenteelle tai kevyillä reitillä liikkuville, joilla on pääsy CNG-asemiin. Sitä suositellaan niille, jotka priorisoivat ympäristövaikutusta ja voivat järjestää reittinsä käytettävissä olevan infrastruktuurin mukaan.

Molemmat järjestelmät tarjoavat bensiinillä samanlaisen ajokokemuksen, alhaiset käyttökustannukset ja merkittäviä ympäristöetuja, ja ne muodostavat kelvollisia siirtymävaihtoehtoja kohti kestävämpää liikkumista.