- OBD havaitsee, tallentaa ja näyttää päästövian MIL-vikavalolla.
- Tarkoituksena estää moottorivaurioita sekä pienentää päästöjä.
- EOBD otettiin käyttöön vuonna 2000 EURO III vastaten; dieselmonitorointi laajennettiin vuonna 2003.
- EOBD-etuina ovat täydellinen standardointi, käyttö merkeistä riippumatta ja yhteensopivat työkalut.
Johdanto On-Board Diagnostics (OBD) on modernien ajoneuvojen keskeinen diagnostiikkajärjestelmä. Se seuraa moottorin toimintaa ja päästöihin vaikuttavien komponenttien kuntoa tarjoten tarkkoja tietoja mahdollisista vioista. OBD:n tarkoituksena on sekä estää moottorin vaurioita että vähentää ympäristövaikutuksia hallitsemalla päästöjä.
Tässä artikkelissa käydään läpi OBD-järjestelmän toimintaa, sen kehitysvaiheita EOBD:iin asti sekä diagnoosiprosessin ja ennaltaehkäisevän huollon merkityksen käytännössä.
Mikä on OBD-järjestelmä ja miten se toimii
OBD on integroitu elektroninen laite, joka havaitsee, tallentaa ja näyttää päästöihin liittyvät vikojen ilmentymät. Se aktivoituu, kun moottorin tai sen päästöjärjestelmän komponentti ei toimi oikein. Järjestelmän pääasiallinen tarkoitus on toisaalta ehkäistä moottorin vaurioita ja toisaalta pienentää ympäristövaikutuksia päästöjen hallinnan kautta.
Kun päästöihin vaikuttavat virheet ilmenevät, MIL (Malfunction Indicator Light) - vikavalo syttyy. Valon aktivoituminen tapahtuu määriteltyjen vaatimusten mukaisesti ja se voi vilkkua nopeammin, jos ilmenee kriittisiä virheitä, kuten sytytystyypin vika, joka voisi johtaa sylintertien pysähtymiseen tai katalysaattorin vaurioitumiseen voimakkaiden sytytysten tapauksessa. Tämä varoitus antaa kuljettajalle mahdollisuuden puuttua ajoissa ja korjata ongelma ennen sen pahenemista.
Evoluutio: OBD:stä EOBD:iin
EOBD (European On-Board Diagnostics) otettiin käyttöön ensimmäisen kerran tammikuussa 2000 vastauksena EURO III -päästönormien vaatimuksiin, ja sitä sovelletaan henkilöautoihin sekä kevyeen hyötyajoneuvoihin. Tämä kehitys harmonisoi eurooppalaiset päästödirektiivit.
Vuoden 2003 alusta järjestelmä laajennettiin koskemaan dieselmoottoreita, tunnistaen päästöjen monitoroinnin tärkeyden kaikille moottorityypeille. Lainsäädäntö ei määritä tarkkoja menetelmiä moduulin tai komponentin monitoroinnille; toteutus voi vaihdella valmistajan mukaan. Tärkeintä on, että moduuli monitoroidaan ja järjestelmä tarkistaa:
- poikkeamat selkeästi määritellystä viitearvosta tai standardiarvosta
- pakokaasujen päästöjen kasvua, jotka pääsevät ilmakehään
- mahdollisen moottorin tai katalysatorin vaurion
OBD:n käyttöönoton edut
EOBD on tuonut useita huomattavia etuja sekä ajoneuvon valmistajille että käyttäjille ja automekaanikoille:
Täydellinen standardointi: Vikakoodimuistin omien koodeineen varustettu diagnosointijärjestelmä jokaisessa ajoneuvossa mahdollistaa yhtenäisen lähestymistavan vianetsintään.
Käyttövalmius kaikille merkeille: Päästöihin liittyvät oleelliset järjestelmät ovat standardoidun käyttöliittymän kautta helposti saatavilla, auto-merkkikehityksestä riippumatta.
Yleiskäyttöiset työkalut: Skannerityökalut ovat yhteensopivia kaikkien ajoneuvotyyppien kanssa, mikä poistaa tarpeen erikoislaitteille jokaiselle merkkiruohelle.
Yhtenäiset virhekoodit: Virhekoodit ovat standardoituja, jolloin ne ovat helposti tunnistettavissa ja tulkittavissa ammattitaitoiselle mekanikolle.
Pääsylähteelliset tiedot sekä huolto- ja korjaustiedot: Tiedot ovat usein saatavilla vapaasti, mikä helpottaa ylläpitoa ja korjauksia sekä alentaa huolto- ja korjauskustannuksia pitkällä aikavälillä.
Erot OBD, OBD II ja EOBD välillä
Monet kuljettajat sekoittavat termit, eikä eroa oikein ymmärretä. Käytännössä kyse on standardeista, jotka määrittelevät suurimmillaan sallitut pakokaasupäästöt sekä diagnosointiin liittyvät vaatimukset.
OBD I ja OBD II määrittelevät amerikkalaiset järjestelmävaatimukset. EOBD taas on eurooppalainen versio OBD II -standardista, mukautettuna eurooppalaisen lainsäädännön mukaan.
Euro I–Euro VI -luokkien päästöissä nämä muodostavat lakisääteiset vaatimukset päästövalvonnalle ja maksimaalaville rajoille. OBD II seuraa EGR:n (Exhaust Gas Recirculation) toimintaa sekä sitä, miten järjestelmä toimii yksityiskohtaisesti. EOBD seuraa sen toimintaa, mutta ei välttämättä valvo koko järjestelmän kokonaisuutta samalla tavalla. Valmistajakohtaisesti ajoneuvo saattaa noudattaa sekä Yhdysvaltojen OBD II -standardeja että eurooppalaista EOBD:ää, tai joskus molempia.
OBD-diagnosoinnin prosessi
Todellinen diagnoosi aloitetaan käyttämällä erillistä testeria (OBD-skanneri), joka kytketään CIC-pistorasiaan (CARB-pistorasia). Tämä fyysinen rajapinta yhdistää OBD-järjestelmän skanneriin, jolla luetaan vika-koodit.
Koska liitännät sekä tiedonsiirto- ja tulkintamuodot ovat standardoituja, protokolla on sama kaikille autoille. Tämä mahdollistaa samanlaisen testerin käytön vianmääritykseen riippumatta ajoneuvon merkistä, mikä säästää aikaa ja rahaa.
Diagnoosipistokkeen sijainti
Diagnoosiliitin sijaitsee yleisesti ajoneuvon ohjaamo-osassa helposti saavutettavalla paikalla. Usein se sijaitsee ratin lähettyvillä, sen alla tai kuljettajan vasemmalla puolella kojelaudan alapuolella. Joissakin tapauksissa vanhemmissa ajoneuvoissa liitin voi löytyä muualta matkustamon tiloista, mutta aina riittävän helposti ilman purkuja.
Mitä OBD-diagnostiikka tarkistaa
OBD-diagnostiikka ei mittaa suoraan pakokaasujen laatua tai määrää, vaan se tarkistaa järjestelmän komponenttien toimintamallin ja käyttäytymisen todellisissa käyttöolosuhteissa.
Jos vika ilmenee, skanneri näyttää yksittäisen virhekoodin (DTC - diagnostinen vika-koodi), joka on varattu kullekin komponentille erikseen. Koodit ovat standardoidussa muodossa:
- P - voimanlähdejärjestelmä
- B - korirakenne
- C - alusta
- U - verkko
Seuraavat luvut määrittävät järjestelmän ja tarkan ongelman.
Virhekoodien tulkinta
Kun OBD-laitteisto tunnistaa virhekoodin, ei ole välttämätöntä, että kyseessä on ainoa ongelma. Usein virheet johtuvat esimerkiksi väärin toimivista sensoreista, jotka antavat ECU:lle vääriä tietoja. Esimerkiksi hapenanturin vika voi aiheuttaa virheellisiä arvoja polttoaine-sekoituksessa, vaikka todellinen ongelma olisi anturissa.
On tärkeää ymmärtää, että virhekoodi on vain lähtökohta diagnosoinnille, ei välttämättä lopullinen vika. Kokenut mekaniikka tarkistaa aina myös siihen liittyvät komponentit, testaa epäillyt anturit ja analysoi moottorilta live-tiedot ennen kalliiden osien vaihtoa.
Ennaltaehkäisevän huollon merkitys
OBD-järjestelmä ei ainoastaan tunnista ongelmia niiden ilmetessä, vaan voi myös estää suuria vikamekaanisia ongelmia varhaisella poikkeavuuksien havaitsemisella. Säännöllinen tallennettujen koodejen ja sensoritietojen seuranta voi antaa vihjeitä kuluvista komponenteista ja huolto-ohjelman tarpeesta ennen täydellistä vikaantumista.
Lisäksi valmistajan suosittelemien huolto-ohjelmien noudattaminen ja OBD-järjestelmän säännölliset tarkastukset voivat pidentää moottorin ja siihen liittyvien komponenttien käyttöikää sekä vähentää pitkän aikavälin korjauskustannuksia.